Dandien terveys

Lyhytraajainen ja pitkäselkäinen koira on tunnetusti yhdistetty heikkoon selkään ja halvaantumisriskiin. Myös dandeilla esiintyy välilevyjen tyräytymistä. Sairastuneita on ollut lievästä takajalkojen heikkoudesta aina halvaantuneisiin. Koiria on hoidettu lepohoidolla ja jokunen on leikattukin. Valitettavasti joitakin on jouduttu myös tämän sairauden vuoksi lopettamaan.

Koiran selkä koostuu 7 kaulanikamasta, 13 rintanikamasta ja 3 ristinikamasta sekä eri määrästä häntänikamia. Kahta ensimmäistä kaulanikamaa lukuun ottamatta koiran selkänikamien välillä on joustavat välilevyt, niitä on siis noin 50. Välilevy muodostuu hyytelömäisestä sisuksesta ja rustoisesta renkaasta. Selkärangan yläosa muodostaa selkäydinkanavan, jossa sijaitsee selkäydin. Se loppuu tavallisesti 7 lannenikaman kohdalla.
Välilevytyrän syntyessä välilevyn uloin osa repeää ja keskellä oleva hyytelömäinen aines purkautuu selkäydinkanavaan. Pullistuman tapahduttua selkäydin vaurioituu.

Välilevytyrän oireet voivat alkaa vähitellen. Koira voi aika ajoin liikkua huonommin tai se ontuu jotain tassua. Raajan liikerata voi muuttua ja se näkyy epätavallisena kynsien kulumisena. Rajummissa oireissa koira ei hyppää sohvalle, on haluton liikkumaan ja seisoo selkä köyryssä. Syliin otettaessa saattaa vinkua ja jopa purra. Vatsalihakset voivat olla kovat ja jännittyneet.

Pahin oire välilevyn tyräytyessä on halvaantuminen. Usein ennen halvaantumista koiralla on ollut aiemmin edellä mainittuja lievempiä oireita. Kaularangan alueella voi myös syntyä välilevyn tyräytyminen. Koira ei voi tällöin liikuttaa päätään ja ontuu joko toista tai molempia etujalkojaan.

Koiran hoito riippuu sairastumisasteesta. Jos koira ei ole halvaantunut riittää lepohoito. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koira pidetään esim. näyttelyhäkissä noin 4 viikkoa ja se pääsee pois häkistä vain tarpeilleen. Aitaukset on todettu huonommaksi vaihtoehdoksi, sillä koira voi hyppiä aitausta vasten ja satuttaa itseään lisää. Levon tarkoituksena on antaa vauriokohdalle aikaa parantua. Suurin osa koirista paranee, tosin aika voi olla jopa muutaman kuukauden. Usein voi jäädä neurologisia oireita ja uusiutumisriski on aina olemassa.

Kipulääkkeitä suositellaan vain kovista kivuista kärsiville, sillä koira saattaa kivuttomana liikkua ja seurauksena saattaa olla oireiden dramaattinen pahentuminen. Kortisonia käytetään akuuteissa tapauksissa ja niissäkin vaan silloin, kun hoito päästään aloittamaan pian. Lihasjännitykseen annetaan rauhoittavaa lääkettä ja vatsahaavaakin ehkäistään lääkkeillä. Koirallahan on valtava stressi oudossa ja pelottavassa tilanteessa. Myös muita lääkkeitä käytetään mm. ulostamisen helpottamiseen ja virtsatietulehduksen ennaltaehkäisyyn.

Jos koira halvaantuu on tapauskohtaisesti harkittava, mitä tehdään. Vaikeissa tapauksissa suositellaan leikkausta ja jossain tapauksissa on parempi, että koira päästetään kivuista lopettamalla armahtavalla piikillä sen elämä. Leikkaus ei anna 100 prosenttista takuuta siitä, että koirasta tulee samanlainen kuin ennen. Lisäksi leikkauksen jälkeinen kuntoutus vaatii aikaa, vaivaa ja voimia sekä myös fyysistä kuntoa omistajaltaan. Ilman leikkausta halvaantuneetkin koirat ovat lääkityksellä ja levolla sekä kuntoutuksella saatu käveleviksi. Ihmeitä tapahtuu aina!

Tutkimustulokset Tanskasta kertovat, että kohtuullinen portaissa liikkuminen tekee hyvää välilevyille. Vaihtelevassa maastossa liikkuminen ja lihavuuden välttäminen on tärkeää. Sohvalla viihtyvä ja lenkkeilyä kaihtava nuorehko dandie ei ole vaara vyöhykkeessä saada välilevytyrää, jollei sen selässä ole rappeutuneita kohtia.

Jos oma koira sairastuu olisi hyvä, että siitä kerrottaisiin kasvattajalle.